yi hyi. Sen jalat ja torahampaat sätkivät ilmassa, kun murskasin sen inhon vallassa.Enpä olisi uskonut että tämänkin joudun kokemaan. Koirien täit eivät onneksi tartu ihmiseen. Ties mistä Ruskakin on täin saanut, käymme aktiivisesti niin koirapuistoissa kuin tokossakin ja täi voi olla kotoisin melkein mistä ja keneltä vain.
Täitä ei löytynyt enempää, tilanne ei ole vielä täysin toivoton. Joku kallis loishäätö koiralle tietenkin on luvassa. Koirapuistot jäävät nyt vähäksi aikaa, tokossakin on sopivasti kahden viikon tauko. Eivätköhän täit siihen mennessä ole jo kuolleet. Onneksi viime tokossa ei moikattu ollenkaan muita koiria lähietäisyydeltä niin ei tarvitse huolia siitä, että Ruska olisi tartuttanut ötököitään kaverikoiriin. Mutta entä jos täitä saa heti lisää, kun harrastukset jatkuvat?
Tokoilu muuten meni taas oikein hyvin. Harjoittelimme vauhdista maahan menoa ja Ruska oppi sen melkein heti. Vielä toki uusi temppu on hieman epävarma, mutta harjoituksella se vahvistuu. Tokoa on jäljellä vielä yksi kerta ja sitten pitäisi selvittää, miten pääsemme jatkamaan harrastusta. Ainakin Ruska näyttää tokoilusta tykkäävän, sen verran tasajalkaisia olivat herran hypyt viime kerralla, kun pompimme harjoitushalliin.
Tänään Ruska pääsi maalle mummolaan pariksi päiväksi isännän kanssa kirmaamaan vapaana pellolla. Pieni vapaus tekee hyvää itse kullekin. Minulla sen sijaan on orpo ja tyhjä olo kotona ilman koiraa. Kuulen sen rapisuttelevan ja jyrsivän luita ja voin melkein tuntea sen märän kuonon tökkäisyn jalassani. Kukaan ei edes vie minua lenkille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti