Olimme paikalla kaiken kaikkiaan kolme tuntia. Homma oli yhtä odottelua ja seisoskelua. Ihmisiä ja koiria oli paikalla niin paljon, ettei edes kehän tapahtumia päässyt näkemään kunnolla. Meille oli vielä alussa ihan epäselvää, miten mätsärissä toimitaan. Kävimme kurkkimassa kehään ja saimme jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä siellä tapahtuu.
Mätsärissä koirat kilpailevat ensin pariaan vastaan, joista toinen saa punaisen ja toinen sinisen nauhaan. Molemmat koirat ovat jatkossa, mutta ymmärtääkseni punaisen nauhan saaja on jonkinlainen parikisan voittaja. Lähdimme siis tavoittelemaan ensin punaista nauhaa. Ruskan kilpakumppanina oli jokin harmaa pörröinen kaveri. Molemmat kävelivät kierroksen kehässä ja sitten koirat nostettiin vuorotellen pöydälle lähempää tarkastelua varten. Pöytä huojui ja Ruska joutui tasapainoilemaan sillä. Takajalat törröttivät väärässä asennossa, mutta kuitenkin urhea Ruska antoi tuomarin nätisti kopeloida ja tunnustella itseään. Hampaatkin näytettiin!
Ruska sai punaisen nauhan! Taisi hurmuri-Ruska kilpailla ihan eri ominaisuuksilla, kuin mitä näyttelykäyttäytymiseen ja oikeisiin asentoihin tulee. Seisominenkin oli työn ja tuskan takana, mutta enemmän herra kuitenkin seisoi kuin istui.
Punaisen nauhan saaneet koirat jaettiin kahteen ryhmään, joista molemmista pääsi osa koirista jatkoon. Ruska pääsi ensimmäisenä ryhmästään jatkoon ja loppukehään. Loppukehän palkinnot jaettiin siistien ja pienten puudeleiden kesken, mutta ihan palkinnotta ei tuomari hennonnut Ruskaa jättää. Ruska sai kunniamaininnan hienosta esiintymisestä! Siis meidän Ruska!
Kotiin palasi ylpeänä koko pieni koiraperhe. Emännän hymy liimaantui kasvoille koko päiväksi. Mätsärillä ei tietenkään ole mitään tekemistä oikeiden näyttelyiden ja oikeiden rotuominaisuuksien kanssa, mutta hienolta kunniamaininta silti tuntui. Itseluottamuksemme kasvoi hieman ja ehkä voitonnälkä siinä sivussa.
Katsotaan miten näyttelyuramme jatkuu tästä eteenpäin. Missäköhän ja milloin olisi sellainen oikea näyttely, johon meidän kannattaisi osallistua?
2 kommenttia:
Hei, en olekaan huomannut tätä postausta aiemmin! Onnea Ruskan hienosta mätsärimenestyksestä!
Kiitos kiitos! Olihan se jännittävä kokemus ja kunniamaininta mukava yllätys.
Lähetä kommentti