keskiviikkona, toukokuuta 23

Huoltotoimenpiteiden käytännöstä

Kerronpa teille hammaspesusta. Ruskalle kylppäri on kiellettyä aluetta. Tämä tarkoittaa sitä, että sinne ei mennä ilman erityistä syytä. Usein syy on ei_niin_mieluinen helmapesu tai kokovartalopesu. Toisinaan syy on myös hammaspesu.

Jos leikkiessä pallo vierii kylpyhuoneeseen, kysyy Ruska katseellaan luvan käydä hakemassa sen sieltä. Emme todellisuudessa ole tiukkoja tällaisten sääntöjen suhteen, Ruska vain on luonteeltaan hyvin tottelevainen ja rajoille uskollinen.

Säädellyn kylpyhuonekulkuluvan takana on ajatus siitä, että suihkuun ei kaivata koiran kakkatassujen jälkiä. Toinen syy on se, että kylpyhuoneessa voi olla pesuaineita ja kodin putkimiehiä, joiden nauttiminen voisi olla kohtalokasta koiralle. Se, että koira ei pääse ihan joka paikkaan, voi myös helpottaa koiran ymmärrystä siitä, että hän ei ole marssijärjestyksessä se ensimmäinen. Tämä tosin on vain minun omaa päättelyäni.

On huvittavaa, että kylppäriä kaihtava koira kulkee edellämme oma-aloitteisesti keveästi kipitellen kylpyhuoneeseen, kun ihmiset alkavat puhua hammaspesusta. Koira maiskuttaa ilmaa ja odottaa kananmakuisen hammastahnan levitystä suuhun kaksiharjaksisen hammasharjan avulla. Ihme hommaa, sanon minä.

Maiskis, sanoo Ruska.

Kaikissa huoltotoimenpiteissä on meillä käytössä palkkiojärjestelmä. Koira saapuu kutsusta paikalle ja tajuaa, että tilanne on mennyt siihen, että esimerkiksi kynnet on leikattava. Toimenpide ei ole koiralle mieluinen, mutta se suostuu yhteistyöhön tietäen, että riittävä palkkio on tulossa. Näytämme Ruskalle herkkupalaa, jonka hän saa, jos antaa meidän ensin suorittaa tehtävämme. Kynsien leikkuun ollessa kyseessä koira siis menee itse kiltisti kynsienleikkuuasentoon, hieman jännittyneenä ja takajalat täristen tosin. Toimenpiteen jälkeen Ruska pomppaa nopeasti pystyyn jälleen kerran jo valmiiksi ilmaa maiskuttaen ja rynnii makupalan luokse. Win win situation.

Ei kommentteja: