Hyi yök! Rapsuttelin eilen Ruskaa kaikessa rauhassa, kun käteeni osui jokin patti. Mietin, oliko Ruska saanut itseensä pihkaa Lapin reissullaan, mutta pattipa paljastuikin punkiksi! Rynnimme saman tien suuren inhon vallassa apteekkiin ostamaan punkkipihtejä. Ampulleilla koiran iholle annosteltava karkoitusaine sen sijaan odotti kiltisti koiralaatikossa käyttöönottoaan. Emme halunneet antaa sitä samaan aikaan viime viikolla annetun madotuksen kanssa, joten nyt sitten kärsimme seurauksista. Matolääkkeet ja punkkikarkotteet ovat kovia myrkkyjä eikä niiden yhteisvaikutuksista ole meillä mitään tietoa.
Laskeskelimme, että punkin oli täytynyt tarttua Ruskaan viimeisimmällä lenkillä, joka oli suuntautunut naapuruston perimätiedon mukaan punkkipitoiseen kosteaan ja ruohikkoiseen metsään. Vaaralliset borrelioosit sun muut eivät siis kaiken järjen mukaan ole ehtineet vielä tarttua Ruskaan, siihen kun menee punkista riippuen tunteja tai jopa muutama vuorokausi (olettaen että punkki on taudinkantaja).
Punkit ovat levinneet vuosi vuodelta pohjoisemmaksi. Nyt niitä on Oulu täynnä, olen kuullut jo useiden koirien kantaneen mukanaan näitä ällövieraita kotiinsa. Ja nyt on vasta toukokuu! Äskenhän täällä oli vielä lunta!
Punkkien irrotuksesta on monenlaista tietoa liikenteessä. Vanhanaikainen hukuttaminen tai rasvaus eivät ole hyviä keinoja, sillä punkki saattaa tukehtuessaan oksentaa taudinaiheuttajia koiraan. Nykyään punkit poistetaan pihdeillä, jotka asetetaan punkin tyveen aivan kiinni ihoon. Jotkut suosittelevat punkin ruuvausta ulos, meidän apteekin täti sanoi että se pitää vetää tiukasti ja päättäväisesti ulos suoraan.
Ruskasta punkki lähti pienen karvatupon kera. Poistokohtaan jäi pieni punainen jälki, jonka desinfioimme. Ruska sai myös selkäänsä karkoitusaineet, joiden pitäisi estää uusien punkkien kiinnittyminen. Lenkkien jälkeen olisi syy kuitenkin tarkistaa koiran turkki kaiken varalta, Ruska kun yleensä luuhaa kaikki pusikot ja pensaat huolella. Puremakohtaa ja koiran vointia pitää vielä seurailla muutama viikko.
Netin syövereistä on noussut esille myös ajatus valkospulin punkkeja karkottavasta voimasta. Taitaa meilläkin tästä eteenpäin tipahdella koiran kuppiin kynsi jos toinenkin.
Julistan sodan punkkeja vastaan alkaneeksi!
Laskeskelimme, että punkin oli täytynyt tarttua Ruskaan viimeisimmällä lenkillä, joka oli suuntautunut naapuruston perimätiedon mukaan punkkipitoiseen kosteaan ja ruohikkoiseen metsään. Vaaralliset borrelioosit sun muut eivät siis kaiken järjen mukaan ole ehtineet vielä tarttua Ruskaan, siihen kun menee punkista riippuen tunteja tai jopa muutama vuorokausi (olettaen että punkki on taudinkantaja).
Punkit ovat levinneet vuosi vuodelta pohjoisemmaksi. Nyt niitä on Oulu täynnä, olen kuullut jo useiden koirien kantaneen mukanaan näitä ällövieraita kotiinsa. Ja nyt on vasta toukokuu! Äskenhän täällä oli vielä lunta!
Punkkien irrotuksesta on monenlaista tietoa liikenteessä. Vanhanaikainen hukuttaminen tai rasvaus eivät ole hyviä keinoja, sillä punkki saattaa tukehtuessaan oksentaa taudinaiheuttajia koiraan. Nykyään punkit poistetaan pihdeillä, jotka asetetaan punkin tyveen aivan kiinni ihoon. Jotkut suosittelevat punkin ruuvausta ulos, meidän apteekin täti sanoi että se pitää vetää tiukasti ja päättäväisesti ulos suoraan.
Ruskasta punkki lähti pienen karvatupon kera. Poistokohtaan jäi pieni punainen jälki, jonka desinfioimme. Ruska sai myös selkäänsä karkoitusaineet, joiden pitäisi estää uusien punkkien kiinnittyminen. Lenkkien jälkeen olisi syy kuitenkin tarkistaa koiran turkki kaiken varalta, Ruska kun yleensä luuhaa kaikki pusikot ja pensaat huolella. Puremakohtaa ja koiran vointia pitää vielä seurailla muutama viikko.
Netin syövereistä on noussut esille myös ajatus valkospulin punkkeja karkottavasta voimasta. Taitaa meilläkin tästä eteenpäin tipahdella koiran kuppiin kynsi jos toinenkin.
Julistan sodan punkkeja vastaan alkaneeksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti