Koirat ja kissat ne yhteen soppii

Kävimme ystäväni luona kyläilemässä Ruskan kanssa. Perillä meitä odotti ihmisten lisäksi kaksi kissaa. Päätimme, että eläimet tarvitsevat vähän sekoitusta pakkaan ja katsoimme sivusta, mitä tapahtuu.

Ruska oli toki hirmuisen kiinnostunut uusista kissakavereistaan. Se haukkui ja kiemurteli, muttei uskaltanut mennä kahta metriä lähemmäs. Kissat sen sijaan hyppäsivät vitriinin päälle turvaan, kunhan ensijärkytykseltään kykenivät. Saman tien Ruska löysi kissojen tenssipallon ja rupesi leikkimään. Ja siinä se.

Illan aikana Ruska käytti tilannetta hyväkseen minkä kerkesi. Se leikki uusien ihmisten kanssa ja juoksi huoneesta toiseen kieli pitkällä suusta ulkona roikkuen. Lopulta se rauhoittui omalle paikalleen ja rupesi nukkumaan. Kissat kurkistelivat koiraa kiinnostuneina ja Rontti-kissa uskaltautui jopa sohvalle isäntänsä syliin. Ystävyksiä kissoista ja Ruskasta ei kuitenkaan tullut. Vielä.

Cardin luonteeseen kuuluvalla tavalla Ruska ei jaa hellyyttään vieraille ihmisille samalla tavalla, kuin meille. Se haluaa leikkiä ja ottaa kontaktia, mutta se ei kerjää rapsutuksia loputtomiin, toisin kuin jotkut koirat tekevät. Minusta se on hyvä asia. Yhtään varautunut Ruska sen sijaan ei ole vieraita ihmisiä kohtaan, vaikka sellainenkin käytös cardien rotumääritelmässä sallitaan.