Good size. Medium strong. Typical head, good eyes and ears. Strong neck. Bit soft in loins. Good set tail. Enough developed chest. Loose in elbows. Movement without full balance and power. Typical coat, colour and temperament.
Näin runoili Zoran Brankovic Rovaniemellä 1.7 ja antoi Ruskalle EH:n. Zoran näytti kiinnittävän paljon huomiota Ruskan liikkeisiin, mikä on hyvä. Liikkeisiin olisi tosin saanut enemmän tasapainoa ja voimaa sillä, että olisi käynyt Ruskan kanssa metsälenkeillä enemmän ennen näyttelyä, mutta omat flunssasairasteluni estivät sen. Olisiko kyse sitten ollut dopingista vai normaalista liikunnasta, onkin sitten toinen juttu. Ruskan lonkat ovat mielestäni löysät, kun katselen niitä pystykorvasilmillä. Lonkkia ei kuitenkaan ole vielä kuvattu.
Päätimme kuitenkin, että Rovaniemen näyttely saa olla toistaiseksi viimeinen. Ruska on komea koira, jonka todellinen vahvuus on kuitenkin luonteessa. Siihen ei tuomari ikinä pääse perille pelkällä punaisen vinkupallon heiluttelulla koiran edessä. Jalostushommat keskittyvät usein erityisesti urosten kohdalla ulkonäköön ja luonne jää sivuseikaksi. Arjessa koiran luonne näyttää kuitenkin kyntensä, sen kanssa omistajat ovat tekemisissä parhaassa tapauksessa viisitoista vuotta joka päivä!
Näin vetäydymme "mutta meidän koiralla on kuitenkin tosi hyvä luonne" -verhon taakse, vaikka Ruska voisikin vielä menestyä näyttelyissä. Pistämme rahat johonkin kivaan rallytokokurssiin, josta koiraherra itse pääsee todella nauttimaan.
Kuulin sivukorvalla pentuja tehneestä näyttelykoirasta, jonka kanssa ei kotona voi treenailla mitään. Koira hermostuu ja juoksee pitkin seiniä, jos siltä pyydetään pientä keskittymistä. Syy voi olla osittain harjoituksenpuutteessa, mutta myös koiran hermoissa, jotka eivät mielestäni ole yhtään corgimaiset. Corgit ovat työkoiria, jotka nauttivat omistajansa miellyttämisestä ja töistä. Silti kyseinen corgi menestyy näyttelyissä ja sillä teetetään pentuja, koska se on kaunis tai komea ja koska ihmiset maksavat hyvin näyttelyissä menestyneiden koirien pennuista.
Haluaisiko kukaan Ruskan pentuja?
Jalostusasiat aiheuttavat ihmisille aina harmaita hiuksia ja riitoja, oli rotu mikä tahansa. Kasvattajat pyrkivät tekemään parhaansa ja puntaroimaan terveys-, ulkonäkö- ja luonneasioita keskenään tarkasti. Lopputulos on kompromissi. Kauneuskilpailujakin siis tarvitaan, jotta koirien ulkonäkö pysyy edes jollain tasolla ihanteellisena. Lisäksi tarvitaan luustokuvauksia, silmätutkimuksia ja joskus jopa luonnetestejä. Pentujen ostajat äänestävät lompakoillaan ja valitsevat pennun sen tiedon varassa, joka heille tarjotaan. Heittäisin punaisen vinkupallon siis ostajille: Kysykää kasvattajilta myös pentujen vanhempien luonteista, se on tärkeää!
Ja tosiaan. Myös näyttelyissä upeasti menestynyt koira voi olla ihan mieletön luonteeltaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti